sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Pentuistunto

Kahden ja puolen viikon ikäiset pyrtsipennut alkavat hiljalleen muuttua matelijoista selkärankaisiksi eli pentulaatikossa konttaamisen sijasta ne alkavat jo hakeutua kintuilleen ja todistettavasti istuminenkin jo onnistuu, kuten näistä kuvista voi hyvin päätellä:

Hermione katselee maailmaa avoimin silmin.

Hermione istui, mutta kuvaaja myöhästyi.

Draco ottaa elämän lunkisti.

Istumisen mallia á la Draco.

Sirius tutkailee ympäristöä uteliaana.


Nyt kieli keskellä suuta ja - hahaa, istumassa!

Regulus miettii, pääseekö jaloilleen vai ei...

... ja oikein ponnistamalla onnistuu kuin onnistuukin!

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Pyrtsipentuja!

Olipa koettelemus... Titi-uun synnytys nimittäin. Kaikki alkoi kuin oppikirjasta, mutta pieni huoli alkoi iskeä, kun ensimmäistäkään pentua ei kuulunut tuntikausien supistusten jälkeen. Huoli muuttui suuremmaksi tuntien kuluessa, etenkin, kun eläinlääkärin apukin oli iltayöstä saavuttamattomissa tiiviistä yrittämisestä huolimatta. No, viiden tunnin yrityksen jälkeen sain lopulta otteen pennun takajaloista ja päivänvalon näki hämmästyttävän pirteä narttupentu. Seuraavana syntyi ihan kohtuullisen odottelun jälkeen merle poika ja sitten vielä mustakin urospentu. Ja sitten taas stoppasi. Synnytyskanavaan tiukasti puristuneen pennun varpaat tunsi juuri ja juuri eikä se sieltä suostunut mihinkään etenemään. Tässä vaiheessa sain sovittua Lappeenrantaan tapaamisen päivystävän eläinlääkärin kanssa - ei muuta kuin Titi-uu ja kolme pentua autoon lämpöpullojen väliin ja menoksi.

Kuin ihmeen kaupalla pentu saatiin lopulta luonnollista tietä ulos eläinlääkärissä, mutta eläjäksi siitä ei valitettavasti enää ollut. Titi-uu oli jo lopun uupunut eikä tuntunut kovinkaan toiveikkaalta, että se jaksaisi punnertaa enää ultrassa näkynyttä viidettä pentuaan, joka kaiken lisäksi oleili aivan kohdunsarven perukoilla. Niinpä teimme yhdessä eläinlääkärin kanssa ikävän, mutta ainoan järkevän ratkaisun ja päätimme pelastaa pennun sektiolla. Kotiin palasin voipuneen Titi-uun ja sen neljän pennun kanssa aamuseitsemältä... poltothan olivat alkaneet jo edellisenä iltapäivänä. Huh!

Urhea Titi-uu on toipunut hienosti ja hoivannut alusta asti äidillisin ottein jälkikasvuaan, jota syntyi siis yksi fawnmerle narttu, yksi merle uros ja kaksi mustaa urosta. Pennut olivat kuin ihmeen kaupalla kaikki syntymäpirteitä ja ovat kasvatelleet painojaan hyvää vauhtia - vuorokauden kahta puolta syntyneiden pentujen syntymäpäiväksi kirjataan 24. tammikuuta, joten nythän ikää on jo puolitoista viikkoa ja silmien aukeamista odotellaan. Loppu hyvin kaikki hyvin siis!

Pennuista näillä näkymin kaksi poikaa on vapaana omiin, aktiivisiin koteihinsa!

Ja tässä ensimmäisen vuorokauden kuvasatoa, työnimet pennuille valikoituivat Harry Potter -tarinoista:

Titi-uu jaksoi huolehtia kovasta koettelemuksestaan huolimatta pennuistaan aivan ensi hetkistä alkaen.

Tyttö, jonka työnimi on Hermione Granger.

Hermione.

Draco Malfoy.

Draco.

Sirius Musta.

Sirius.

Regulus Musta.

Regulus.

Fajoun ensilumi

Fajou (de Loubajac) ei tiennyt lumesta mitään ennen muuttoaan Suomeen, mutta kipakatkaan kelit eivät poikaa säikytä, vaan se on kuin kotonaan talvimaisemissa. Pari kuvaakin tuli pojasta napattua.

Liike, jota jaksaa katsella...

Fajou talvimaisemassa.

Paplolta talviterkkuja

Paplo, EN Clou de Girofle lähetteli talvisia terveisiä. Mitäpä sitä muutakaan toteamaan, kuin että komea on pojasta kasvanut!

Paplo talvimaisemissa.

Leikkisiköhän joku...?

Höyhis ja kumppanit matkasivat uusiin koteihin

Moni on kysellyt pikku Höyhiksen tilanteesta, joten kerrottakoon näin julkisesti, että Höyhis matkasi ennestään tuttujen ihmisten huomaan, maailman parhaaseen kotiin, jossa sillä on samanrotuista seuraakin. Lähelläkin se asustaa, joten sitä pääsee näkemään tiuhaan. Ihanteellinen ratkaisu!

Kaikille russelipennuille on siis löytynyt omat kodit... paitsi... No, Eeva, joka on sittemmin nimetty Myrtiksi, jäikin sitten ihan ikiomaksi. :)


Höyhis muuttamassa omaan kotiinsa.