Kasper ja Jesper ja Joonatan...

Kolme iloista russelirosvoa näki päivänvalon lokakuun ensimmäisen päivän viimeisinä yön hiljaisina tunteina. Romy-äipällä riitti koettelemusta ja eläinlääkärin apua tarvittiin kolmikon maailmaan saattamisessa, mutta loppu hyvin kaikki hyvin: tasakokoinen, reipas ja komea poikakolmikko tuhisee nyt tyytyväisenä pentulaatikossa.

Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään
Näin Kardemumman yössä.
On kaikki kansa pötköllään,
Vain rosvot raataa työssä.
Kun pakko on, niin siepataan,
Ei tarpeetonta milloinkaan.

Hei, rensselit selkähän,
Nassakat kourahan,
Kasper ja Jesper ja Joonatan!

Rosvokopla.

Kasper.

Jesper.

Joonatan.